Vihreä Säde

(Le Rayon Vert)



Kolmikymppisiään lähestyvä pariisilaissihteeri Delphine odottaa kovasti kesälomaa ja rannalle suuntaamista. Naisella ei ole seurustelukumppania ja hän joutuu yllätyksekseen huomaamaan, ettei kenelläkään sukulaisista tai ystävistä ole juuri tuolloin aikaa lähteä lomaseuraksi. Delphine joutuu neuvottomana harhailemaan ranskalaisten suosimissa lomanviettopaikoissa, joissa hänen yksinäisyytensä vain korostuu: auringossa, nakurannalla, iloisten rakastavaisten, perheiden ja lasten polskiessa rantavesissä. Onneton Delphine on jo valmis keskeyttämään lomansa ja palaamaan kotiin, kun…

”Éric Rohmerin vuoden 1986 draama yhdistää fiktiota ja dokumenttia sulokkaalla loistolla. Elokuva saattaa hyvinkin olla hienoin esimerkki ohjaajan notkeasta mutta kuitenkin ankarasta taiteesta.”
- Richard Brody, The New Yorker

New Yorkerin arvovaltaisen kriitikon mielestä Éric Rohmerin elokuva on tutkielma ranskalaisten lomanviettotavoista ja samalla impressionistinen ylistys maan luonnolle ja arkkitehtuurille. Kaikista ohjaajan 28:sta pitkästä elokuvasta 64-vuotiaan Rohmerin kuvaama Vihreä sädeon Richard Brodyn mielestä se paras. Siis teos, jonka Rohmer itse nimesi ”tv-elokuvaksi”, jotta sille saataisiin äskettäin perustetun Canal+-kanavan ennakkorahoitus. Filmi syntyi pitkälti improvisoimalla ja se kuvattiin 16mm filmille. Tämä rohmerilainen ”Summertime Blues” muhi kuvausten jälkeen ohjaajan mielessä ja viimeisteltävänä, kursittavana ja karsittavana kokonaista kaksi vuotta, ennen kuin se viimein sai ensi-iltansa 1986.

Idea tarinaan oli ohjaajalle tullut jo vuonna 1983, kun hän näki lehdessä seuranhakuilmoituksen, jossa luki: ”Olen kaunis. Kotoisin Biarritzista. Olen miellyttävä, mutta miehet eivät huomaa minua, miksi?”

Ohjaaja oli kuullut aiemmista elokuvistaan tarpeeksi kommentteja siitä, miten ne olivat ”kirjallisia” ja vain teksti merkitsi, ja että hänen hahmonsa puhuivat teennäisesti. ”Minulle sanotaan, että kirjoitan liian pitkiä lauseita. Mutta tosielämässä ihmiset puhuvat pitkiä aikoja ilman taukoja. Ja haluan todistaa sen [Vihreässä säteessä]. Kukaan ei tule huomaamaan eroa improvisoidun ja käsikirjoitetun tekstin välillä.”

Éric Rohmer on nimennyt päähenkilöä näyttelevän Marie Rivièren Vihreän säteen toiseksi luojaksi. Näyttelijä ja ohjaaja viettivät tuntikausia Rohmerin toimistossa keskustellen pelikorteista, jotka elokuvan Delphine löytää, hänen liharuoan kammostaan, ja vaikeudesta löytää pakotietä yksinäisyydestään. Rohmer ohjasi näyttelijän keskustelemaan määrätyistä aiheista, kehitteli teemoja ja jaksoja, mutta samalla antaen Rivièrelle vaikutelman, että tämä oli elokuvan käsikirjoittaja.

Rohmerin mukaan Vihreä säde oli ”melkein kokonaan improvisoitu”. Tilanteet oli sovittu etukäteen, mutta ilman käsikirjoitettua vuoropuhelua. Sivuosiin otettiin näyttelijöitä ja amatöörejä vaihtuvilla kuvauspaikkakunnilla Pariisissa, Cherbourgissa, Biarritzissa, Bayonnessa, Saint-Jean-de-Luzissa.

Näyttelijänä Marie Rivière tunsi itsensä vapautuneeksi, kun ympärillä koko kuvausryhmä ohjaajaa lukuun ottamatta oli naisia. Rohmerin mukaan tästä johtuen elokuvanteossa oli ”intiimi ja läheinen tunnelma”. Myös ohjaaja itse pyrki sulautumaan Vihreän säteen feminiiniseen maailmaan, jonka hän tunnisti elokuviensa sydämeksi. (Ohjaajan viimeiseksi jääneessä elokuvassa Les amours d’Astrée et de Celadon, joka ilmestyi vuonna 2007 Rohmerin ollessa 87-vuotias, miespäähenkilö muuttuu naiseksi.)

Èric Rohmer: ”Kyse ei ole niinkään siitä, että pidän naisista, vaan siitä, että tunnistan naisen jokaisen miehen sisällä. Tunnen sen itsessänikin.”

Vihreä säde oli kokonaisbudjetiltaan verrattain halpa, noin neljä miljoonaa frangia. Sen tekokustannuksista kaksi kolmasosaa oli kerätty jo ennen ensi-iltaa. Ensi-iltakierroksella Ranskassa elokuva keräsi 460 000 katsojaa ja oli kustannuksiin nähden yksi maan filmihistorian tuottoisimmista. Arvostelutkin olivat suurimmaksi osaksi kiittäviä. Vihreä säde sai Kultaisen leijonan Venetsian filmijuhlilla ja sen pääosanesittäjä Marie Rivière näyttelijäpalkinnon – elokuvaa inhonneen juryn puheenjohtajan, Alain Robbe-Grillet’n harmiksi.

”Vuosien minä-minä-elokuvan jälkeen Rohmerin kynä on keksinyt me-he-elokuvan, empaattisen tavan ottaa meidät kaikki mukaan… Vihreä säde on tutkielma periranskalaisesta tyylistä. Se näyttää kaiken, mitä meidän puhetapaamme liittyy… mutta aina kevyellä, tuskin havaittavalla kosketuksella, elegantisti ja hyvällä maulla. Vihreä säde muistuttaa noita hienostuneita herrasmiehiä, jotka istuvat kahvilan nurkassa. Näyttää kuin he kertaisivat Pascalin kirjoituksia, mutta vaikka he eivät ole kuulevinaankaan, silti mitkään yksityisiksi tarkoitetut riidat viereisestä pöydästä eivät mene ohi heidän korviensa.” – Gerard Lefort

[Valtaosa lainauksista ja huomioista on peräisin Éric Rohmerin elämäkerrasta, jonka ovat kirjoittaneet Antoine de Baecque ja Noël Herpe. Englannin kielinen painos Columbia University Press, 2016.]


Ohjaajaesittely:

ÉRIC ROHMER

1920 – 2010

Elokuva-ohjaaja ja käsikirjoittaja. Ranskan filmihistorian suurimpia moderneja tekijöitä. Kaksikymmentäviisi teatterielokuvaa sekä dokumentteja ja tv-töitä. Läpimurtoelokuva Yöni Maudin kanssa (1969) sai Oscar-ehdokkuuden ja teki Rohmerista maailmankuulun.
Toimi kuulun ranskalaisen elokuvalehden Cahiers du cinéman päätoimittajana vuosina 1957-1963, kunnes tuli lehden radikaalimman toimituskunnan erottamaksi. Rohmer oli kriitikoista elokuvantekijöiksi ryhtyneitä uuden aallon ohjaajatovereitaan kymmenen vuotta vanhempi ja konservatiivisempi, silti nuorempiensa suuresti arvostama.
Éric Rohmerin oikea nimi oli Maurice Schérer. Rauhallista perhe-elämää viettävä ja ohjaaja ei paljastanut edes äidilleen tekevänsä elokuvia salanimellä. Herkkä ja oppinut Rohmer oli yhtä lailla kotonaan niin kirjallisuuden, filosofian, historian, musiikin, maalaustaiteen kuin teatterinkin parissa. Laaja kulttuurinen sivistys monipuolinen kiinnostus näkyvät 47-vuotta kestäneen ohjaajanuran kaikissa teoksissa. Éric Rohmer kuoli vuonna 2010 ollessaan 89-vuotias. Hänen viimeinen filminsä ilmestyi kolme vuotta aikaisemmin.

Hannu Björkbacka



Esitys: LA klo 10:00, Bio Rex, Sali 2 / Kesto: 1h 38min /
Vuosi: 1986 / Kieli: ranska / Tekstitys: englanti / Teema: Draama



Mark